Perjantai 23.3, päivä mitä en koskaan tule unohtamaan. SE päivä kun viimeisen kerran hetkeen ainakaan olen koulussa ja koulun vakuutuksen ja vastuun alla. Haikein ja ehkä jopa vaikein päivä pitkiin aikoihin, mutta samalla todella helpottunut kun kaikki on vihdoin ohi. Puolentoista vuoden upeat ihmiset, harkkapaikat ja opettajat ovat tehneet minusta lähihoitajan.
 |
| Viimeisen harkkapaikan muistot. Kiitos ihana koulu ja oppilaat <3 |
Se, että kaikki ovat nyt mun vastuulla tuntuu vähän pelottavalta ajatukselta. Nyt kun silti on tullut tehtyä duunia myös opiskeluaikoina, tuntuu että olen kuitenkin sen jälkeen ollut yhtä varma siitä mitä teen ja todella luottavainen, että kaikki menee yhtä hyvin myös nyt työelämässä. Myös ihanat kolleegat edelleen auttaa ja neuvoo, jos kaikkea en tiedä, joten koko työelämä onkin pelkkää oppimista muilta ja tiedon jakamista. Koskaan en ole epäröinyt kysyä, mitä tehdä.
...tällä hetkellä mulla on kolme duunia päällekäin (tai no kaikki on keikkamuotoista vielä), mutta yhden niistä saatan ottaa työpaikaksi, missä olen eniten viihtynyt. Pidän jokaisesta työpaikastani, vaikkakin yksi ei olekkaan omaa alaani, mutta vaihtelu virkistää, ja onneksi siellä voin olla vaan silloin kun itselleni sopii:).
Voin tässä lähiaikoina puida enemmän tätä ammattia ja siihen liittyvissä kysymyksissä, ja pohdinnoissa, mitä on ollutkin uutisissa myös.
Hyvää pääsiäistä vain kaikille ja palaillaan taas :)
- Nina
...tällä hetkellä mulla on kolme duunia päällekäin (tai no kaikki on keikkamuotoista vielä), mutta yhden niistä saatan ottaa työpaikaksi, missä olen eniten viihtynyt. Pidän jokaisesta työpaikastani, vaikkakin yksi ei olekkaan omaa alaani, mutta vaihtelu virkistää, ja onneksi siellä voin olla vaan silloin kun itselleni sopii:).
Voin tässä lähiaikoina puida enemmän tätä ammattia ja siihen liittyvissä kysymyksissä, ja pohdinnoissa, mitä on ollutkin uutisissa myös.
Hyvää pääsiäistä vain kaikille ja palaillaan taas :)
- Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti