Strawberry Dream

Vuosi 2016 on mennyt hujauksessa ja vain muutama päivä enään niin onkin jo 2017! Tähän vuoteen on mahtunut paaaljon ihania hetkiä ja samoin myös vaikeita. Mutta kaiken kaikkiaan yksi elämäni parhaimmista.

Sain kokea (maaliskuussa) tän vuoden ainoan Sunrise Avenuen konsertin Nordiksella Sinin kanssa. Se oli jotenkin mulle irtiotto, koska olin ollut tooosi paljon töissä Ruotsissa ennen sitä ja sit onneks pääsin lentämään tohon konserttiin. Enkä yhtään kadu sitä päätöstä, vaikka lennot olikin kalliit. Ja mikä parasta oli se, että samalla näin paljon serkkuja ja sain viettää aikaa myös niiden kanssa pitkästä aikaa.
Ekat puoli vuotta meni melkein töiden parissa Ruotsissa (siis helmi-maalis ja toukokuu-heinäkuu), ja se aika oli todella opettavaa, sekä myös ihanaa kun sai asua yksin ja kaverin kanssa. Voi olla että olen taas kesällä siellä töissä, mitä on jo ns kysytty työpulan vuoksi. Pitää vähän katsoa, että saanko töitä täältä vai pitääkö mennä sitten sinne. Oon myös saanut todella läheisiä kavereita sieltä, ja olen todella todella iloinen, että olen saanut tutustua kaikkiin ja pitää myös yhteyttä täällä Suomessa, ootte rakkaita!! <3
Myös vietin 20v -syntymäpäivää Juhannuksena, mikä meni vähän umpeen, sillä olin töissä, ja ei ollut ihmisiä kenen kanssa sitä juhlia. Kuitenkin kaikille kiitos ketkä jaksoivat muistaa minua silloin :) Toivottavasti vuosia tulee vielä mooonta eteeni ja, että niistä tulisi yhtä ihania.

Talvinen ilta Tukholmassa.

Tää maa <3

Vuoden ehkä odotetuin tapahtuma...vaikka satoi, mutta oli mahtavaa!!! <3

Uudessa koulussa aloittaminen oli myös ihanaa ja nautin siitä edelleen...toivottavasti myös kevät tulee olemaan aaavivan ihana. En kadu koskaan päätöstä, että hain tonne kouluun, se on ylittänyt kaikki odotukseni. Uuudet "työkaverit" ovat aivan mahtavaa ja samoin siitä myös se opiskelun motivaatio on lähtenyt. Vaikka koulussa onkin ollut semi rankkaa aina välillä, mutta ihanat kaverit koulussa ja vapaa-ajalla jaksaa kannustaa...:)

Näissä maisemissa oli ihanaa olla koulun jälkeen....:)

Vapianon pizza teki kyllä terää silloin tällöin :))

...välillä heittäydyttiin lapseksi.

Perinteiset rapujuhlat on kanssa perheen kesken vietetty, ja toivon, että niitä tulee vielä mooonta eteen. Tämä on ainoa asia, mistä en luovu mistäään hinnasta. Oli tilanne mikä vain, mutta haluan ainakin kerran vuodessa tehdä jotain samantapaista "perus"porukan kanssa!

<3

Koulussa ollut ensimmäinen harjoittelu jakso oli siis Porvoossa. Mielestäni kokemus oli kiva, mutta ei ihan mun juttu kuitenkaan tuo palvelutalo elämä. Kuitenkin vielä paljon koettavaa vanhusten kanssa, joten varmasti ei jää viimeiseksi työksi vanhusten kanssa, vaikka se ei tapahtuisikaan palvelutalossa. Harjoittelun vapaapäivisin olin yleensä pk.seudulla ja yhtenä iltana menin Lindan kanssa odotetulle YÖn keikalle, tohon Metro Areenalle...oli kyllä mahtavaa!!!

Porvoossa oli lunta alussa mutta se suli pois ja oli ihan harmaat säät loppuviikot :/

Joulu taas oli ja meni...tuli syötyä niin paljon, että nyt nää pari päivää pitää olla taas syömättä, että jaksaa uutenavuotena syödä jotain hyvää. Joulu on niin ihanaa aikaa, kun sai poltella kynttilötä taas, ja syödä ilman minkään näköistä kuuria :) Odotan jo "innolla" ensi joulua, koska silloin saattaa olla, että sen vietänkin jossain muualla ;)

Joulukuusemme!

<3

Ihan toissapäivänä (29.12)  otin myös ensimmäisen tatuointini. Ottaminen oli ns nopea päätös, sillä olen miettinyt jo 1.5v ja nytten kun ystävä otti jo kolmannen niin päätin, että nyt olisi sen aika. Päätin myös ottaa semi pienen, mutta mielestäni juuri sopivan kokoinen jalkaani. Olin kuullu että tuo paikka on todella arka, mutta mielestäni se ei ollut yhtään paha. Jalka kyllä darras semi pahasti (varmaan jännitys tai et se osu hermoon), mut kyllä siit sit nopeesti meni myös ohi. Tekemiseen meni vaan onneks vartti, eli nopeasti saa tehtyä...:)

Tässä täää :)

Toivottavasti ensivuosi tulee myös olemaan yhtä rikas kuin tämäkin. Saattaa olla, että suuntaan taas Ruotsiin kesäksi, mutta siitäkin enemmän kuin asiat järjestyvät. Oikein hyvää uuttavuotta teille kaikille!
-Nina

Taas se joulu vaan hurahti...jo 20 joulu elämässäni. Jotenkin nyt alkaa ymmärtämään joulun idean, kun vielä pari vuotta sitten, joulussa oli vain pari tiettyä pääasiaa..:D

Mutta, jouluni oli tänä vuonnna melkeinpä samanlainen kuin viimevuonna, että olin ihan kotona perheen kesken. Syötiin hyvin ja käytiin perinteisesti haudoilla iltapäivällä. Joulussa mielestäni tärkeintä on rauha ja iloisuus ja se, että saa olla yhdessä hyvien tyyppien kanssa.

Antaa tällä kertaa kuvien puhua enemmän, sillä mulla ei juurikaan ole tähän hätään muuta kerrottavaa...mutta ensi viikolla paljastan teille yhden unelmani mikä käy vihdoinkin toteen, joululahja minulle itselleni :)

Pahoittelut, että kuvat eivät ole oikeassa järjestyksessä, mutta tässäpä tän joulun highlightit...:) Toivottavasti teillä oli kiva joulu ja nyt suuntana onkin UusiVuosi! Palaan ainakin kerran vielä ennen vuodenvaihdetta tänne kertomaan tiivistetysti tästä vuodesta!
-Nina

PAHOITTELUT, että en oo pitkään aikaan tätä päivitellyt, koska oon siis ollut koulun ensimmäisellä harjoittelujaksolla (hoh) Porvoossa. Mun on siis pitänyt kirjoittaa tänne väliaikaraportteja mut ne sit vähän jäi huonon netin takia...

Kokonaisuudessaan harkka oli kiva, mutta koen silti, että vanhukset (mitkä siis oli ns harjoittelun kohderyhmä) ei välttämättä ole mun juttu ainakaan palvelutalo muodossa. Kotikoito saattaa vielä kiinnostaa, mikäli Ruotsiin suuntaan kesällä...Harkassa sattui ja tapahtui kuten aina, oli iloisia juttuja ja myös vähän epämukavia juttuja, mutta kaikista selvittiin kunnialla. Arvosanaa en tosiaan tiedä vielä (selviää 22.12), mutta mulle pääasia on kokemus ja omat fiilikset, eikä se, että miten mua arviodaan. Kolleegat oli tosi mukavia ja ymmärtäväisiä, mutta muutaman henkilön kanssa mulla meni sukset ristiin joka ikinen kerta...ja välillä niissä tilanteissa olin todella ymmilllään, koska samat asiat toisen kanssa menee hyvin, vaikka teen samalla tavalla asiat kaikkien kanssa. Sitä en koskaan ymmärtäny, että miksi en saa tehdä asiaa kuinka se on opeteltu, ja sitten saan moiteet kun teen väärin, toisen näkökulmasta!

Porvoo, oli todella hieno paikka samaan aikaan asua, ja olla siellä töissä. Paikkana palvelutalo oli todella kotoisa (omakotitalo keskellä metsää...) ja siellä oli jopa rauhallista tehdä työtä. En tiedä kuinka olisin tullut toimeen, jos olisi ollut kerrostalomainen hoitopaikka, koska liiat äänet alkavat päällepäin rasittamaa. Ja mun asuunot oli todella mukavia, ja ihania...oma muutto himottaa jo todella paljon :)

 Yritän ryhdistäytyy ja kirjoittaa harkka-aikana mun mietteitä tänne...voin kans yrittää kertoo parhaani mukaan, että mitä eroja on kotihoidossa ja palvelutalossa kun osaan siitä jotain kertoa!
-Nina

Kaksi viikkoa takaperin suunnattin perheen kanssa pakulla koulun jälkeen käymään Hyrynsalmella. Siellä siis oli mun Mummola, mitä oltiin siellä tyhjentämässä. Kokonaisuudessaan viikonloppu oli kiva, kun sai myös nähdä sukulaisia, mitä en oo nähny pitkään aikaan, koska olin siellä Ruotsissa kesän. Asuttiin siis serkkujeni luona Kuhmossa (100km Hyrynsalmesta), ja siellä olemme myös parisen kertaa vuodessa, ja pienestä pitäen ollut siellä. Mulla ei sinäänsä oo mitään sanottavaa, mutta antaa kuvien kertoa vähän minkälaiset maisemat sielläpäin oikein on, ja mitä kaikkea näin siellä kahden päivän aikana. Kuvissa on myös Ukkohallasta kuvia (josta tein viime talvella postauksen), niin voitte sitten verrata lumen ja ei lumen kanssa eroista :)

Mummola <3

Hyrynsalmen kirkko

Mökkitie!

Laskettelurinteiden yläpäästä. Tonne siis pääsee autolla kesäisin.

Tää silta oli jossain Suomalaisessa leffassa (nimeä en muista), joka kuulemma räytettiin :D

Pakollinen turistikuva ;)

Toivottavasti ei ole vielä viimeiset, sillä nyt vasta pääsen niiden makuun taas...kaksi kertaa syöny ja vielä kerran olisi niiiiin jees, mutta katsotaan :)

Lauanataina kuitenkin söimme perinteisesti niitä sukulaisten kesken eli isoäiti, serkkujen sekä perheen kanssa. Olemme tehneet sitä koko mun elämän ajan, eli 20v suurinpiirtein. Välillä juhlat ovat meillä tai sitten serkuilla. Muutama vuosi sitten vielä juhlat olivat isoäidilläni, mutta ne ovat siirtyneet meidän luokse.

Syömme siis alkupalaksi rapuja ja sitten pääruoka on yleensä jotain pihviä, perunaa ja salaattia ja jälkkäri yleensä vaihtelee...tänävuonna mä tein jonkunlaisen Omenapiirakan. Tässä on teille pari kuvaa eilesestä! Mulla on vaan kuvia ravuista, eikä pääruoaista, kun vähä missasin kuvien kanssa :D

Jos teillä on jotain ideoita, mistä tekisin jotain kirjoituksia, niin ehdottakaa ihmeessä tohon alas, niin alan toteuttamaan niitä ;)
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
-Nina

*TÄMÄ ON SIIS VAIN MINUN MIELIPITEENI
Kaikki varmaan on jo kuullut tästä vegaanisuus asiasta jo...? Pahoittelut niille, ketkä ovat vegaaneja, mutta haluan ilmaista oman mielipiteeni, sillä asia ottaa minua päähän....ja tiedän, että en ole ainoa.

Mun mielestä koko tämä veganisuus on lähtenyt aivan käsistä. Mielestäni asia on täysin fine, ja syökööt ja käyttäkööt mitä tuotteita vain, mutta mun mielestä asian voisi pitää täysin itsellään. Mua ärsyttää se, että joka some-kanava on sitä täynnä, mutta rehellisesti sanottuna, mun mielestä asia ei muuta maailmaa. Vaikka itse luen kyllä blogikirjoituksia aiheesta, ja ovatkin toisaalta totta, mutta mua ei sen perusteella voi käännyttää...

Voin rehellisesti sanoa, että mä en tule itse vaihtamaan ruokavaliota, siksi, että ajattelisin eläimien takia. Mua ei kiinnosta mistä ruoka on peräisin, kuhan sillä oikeasti vain elää ja jaksaa touhuta. Tietenkin osat asiat ovat mielestäni väärin, mutta en oikeastaan välitä asiasta, koska tiedän, että maailma ei muutu ainoastaan vegaaniksi. Jos vaikka sattuisin syömään ruokaa, mikä on vegaanista, niin kyllä mä syön, mutta silloin mielellään en halua mainintaa asiasta "tämä tuote on täysin vegaanista". Ja mun mielestä ainostaan ruokavaliota voi muuttaa allergioden kanssa tai keliakian kanssa tai mitä ei oikeasti pysty syömään.

Mun mielestä myös asia, että asia otetaan ravintoissa huomioon on fine, mikäli se on ravintoiden päätetty asia. Mutta se kun asiakkaat alkvat kysyä niiden perään, ottaa päähän (mielestäni se ei ole teidän asia...), jos ruoka ei kelpaa, vaihtakaa paikkaa. Tietty oman mielipiteen saa ilmaista, mutta silti. Käyttäkää paikkoja, mistä saatte ruokaa mitä syötte ja tiedätte sen olevan teille syötävää. Ja mielestäni tärkein asia on se, että ollaan kiitollisia, että saamme edes ruokaa...koska osat eivät sitä edes saa!

Ruoka on vaan parasta mitä mä tiedän<3

Asiasta kukkaruukkuun, odotan innolla tulevaa viikkoa, sillä silloin tulee mukavia juttuja myös tänne blogin puolelle, joka on aaavain muuta :)
-Nina